Kuulumisia Cirkosta. Uutisia, tunnelmia, näkemyksiä.

25.10.2016 | Blogi | Cirko

IIRIS: Tunnelmia residenssistä

13.10. Cirko Labin demossa nähtiin pätkä Zero Gravity Companyn Iiris-teoksesta. Ohjaaja Reija Tapaninen kirjoitti tunnelmiaan ajasta Cirkon residenssissä. 

IIRIS

Olemme työskennelleet Cirkon residenssissä nyt lähestulkoon kaksi viikkoa. Teoksen kokonaisharjoitusajasta on käytetty puolet (kaksi viikkoa Saaren kartanossa ennen tätä). Viikon päästä lähdemme Tukholmaan Cirkör labiin viikoksi. Sitten jäämme joululomalle (eli kuvataan promovideo – muista hankkia kaktuksia!!!, tutustutaan Verkatehtaan tilaan, jossa on teoksen ensi-ilta, kirjoitetaan esittelytekstiä mainosmateriaaleihin, organisoidaan seuraavan Tukholman reissun matkajärjestelyt, teoksen julkistamistilaisuus järjestetään Hämeenlinnassa, yritetään sopia muista esityksistä, arvioidaan kokonaiskatastrofia taloustilanteessa eli onko saatu rahoitusta ja jos kyllä, kuinka paljon ja mihin se riittää tai jos ei, mistä voitaisiin vielä hakea ja kuinka paljon, kirjoitetaan raportti käytetystä liikkuvuustuesta. Ai niin. Pitäisi suunnitella, mitä siellä seuraavassa residenssissä tehdään.)

Välillä tuntuu siltä, että itkettää. Töitä on liian paljon (siis käyn muissa töissä myös). Ja sitten tulee taas aamu ja ajattelen, että älä muija inise. Ympärilläni on kaksikymmentä ihmistä, jotka ovat ihan mielettömiä. He saapuvat harjoituksiin valmiina kokeilemaan, antautumaan ja haastamaan itseään. He tulevat ilman palkkaa ja saattavat joskus jopa joutua maksamaan siitä, että matkustavat eri paikkakunnalle harjoituksiin. Ympärilläni on ammattilaisia, jotka eivät valita. Eivät edes silloin kun olen roikuttanut heitä muutaman päivän köydessä aivan hirvittävän pitkiä aikoja, vastannut kaikkeen ”en tiedä vielä” ja ollut muutenkin pöljä. Puhumattakaan niistä kotijoukoista kaikkien meidän takana, jotka huolehtivat siitä, että pääsemme paikalle esim. ilman lapsia, hierovat kipeitä lihaksia tai kuuntelevat kun on murheita, paineita tai innostuneita ajatuksia. Joten vaikka olen ehdottomasti edelleen sitä mieltä, että tuottajallekin olisi paikka tässä teoksessa, luulen myös että olen aika onnellisessa asemassa.

Seuraavaksi prosessissa kuljetaan kohti tarkennettuja kohtausten runkoja. Improvisatorista esitystä tehdessä se tarkoittaa harkitumpia tehtävänantoja, pohdintaa tehtävien järjestyksestä ja tunnelman muodostumisen varmistamista. Miten se tehdään? En tiedä vielä. Opin varmaan tässä matkalla, kuten niin monet muutkin asiat.

Yksi asia on kuitenkin varmaa: kohti unelmaa kuljetaan. Kaikki alkoi facebook-postauksesta. Kohta ollaan ensi-illassa.

Terveisin Reija

Ohjaaja

IIRIS-työryhmän jäsen

Zero Gravity Company

 

p.s: teoksen nimi IIRIS viittaa silmään eli sielun peiliin. Jos haluat tietää projektista enemmän, käy kurkkaamassa blogiimme.